Värigenetiikasta

Tällä sivulla kerron värigenetiikasta, josta itse olen erittäin haltioissani. Rakastan kaikkea genetiikkaan liittyvää, johon värigeenien todennäköisyyslaskentakin lukeutuu. Itse lasken jokaisen yhdistelmän mahdolliset värit, ennen kuin yhdistän naaraan ja uroksen. Näin saan parhaan mahdollisen lopputuloksen, kun kasvatan värejä valkoinen ss, sekä japanilaiskuviot väreissä keltamusta, sinikeltainen, mustavalkoinen, sinivalkoinen sekä tulevaisuudessa toivottavasti pienen vaivannäön jälkeen ruskeavalkoinen!



Värien perustekijät jaetaan viiteen lokukseen. Näitä ovat A-, B-, C-, D- ja G-lokus. Jokaisen lokuksen alleelit on järjestetty dominoivimmasta resessiivisimpään. Kanilla on jokaisessa lokuksessa kaksi alleelia, ne voivat olla joko kaksi samaa, tai kaksi eri alleelia, joka tarkoittaa sitä, että kani kantaa näistä resessiivisempää ilman, että se näkyy kanin itsensä värissä mitenkään, muutamaa poikkeusgeeniä lukuunottamatta.

A-lokus :

  • A; perusgeeni, täysi väritys.
  • achi; valkaiseva alleeli, poistaa keltaisia ja punaisia sävyjä (chinchilla).
  • am; soopeli.
  • an; venäläinen, kerää värin kuonoon, korviin, tassuihin ja häntään.
  • a; valkoinen ps.

B-lokus :

  • Be; rauta, ainoa dominantti mutaatio. yksin (Be) raudanharmaa, tuplana (BeBe) luonnonmusta.
  • B; perusgeeni, täysi väritys.
  • bj; japanilainen, kerää mustan vyöhykkeisiin.
  • b; keltainen.

C-lokus :

  • C; perusgeeni, täysi väritys.
  • c; ruskea.

D-lokus :

  • D; perusgeeni, täysi väritys.
  • d; sininen.

G-lokus :

  • G; perusgeeni, tekee kanin luonnonväriseksi (karvan vyöhykkeet, sekä luonnonmerkit).
  • gº; otter, tekee karvan yksiväriseksi, kuitenkin säilyttäen luonnonmerkit.
  • g; yksivärinen.




Värien geenikoodit kertovat mitkä värigeenit aiheuttavat kanin fenotyypin, eli sen minkä värisenä me kanin näemme. Geenikoodien avulla voidaan suvun perusteella määritellä mitä värejä kani kantaa resessiivisinä, eli piilossa, niin etteivät ne vaikuta kanin itsensä väriin. Värin geenikoodin voi ilmaista yksinkertaisesti ilmoittamalla vain väriin tarvittavat geenit, mutta kokeneemmat osaavat yleensä merkitä mukaan vähintäänkin varmaksi tiedetyt kanin kantamat resessiiviset geenit. Yllätyksetkään eivät ole harvinaisia, ja värigeenejä voidaankin tiettyjen väriyhdistelmien avulla testata, kantaako kani kyseistä alleelia. Aloitetaan värien yksinkertaistetuilla geenikoodeilla!


luonnonharmaa             A_ B_ C_ D_ G_
  • Kaikista dominoivin väri, jonka jokaisesta lokuksesta löytyy täyden värityksen aiheuttava perusgeeni. Voi kantaa resessiivisempää alleelia jokaisessa lokuksessa.

raudanharmaa               A_ Be_ C_ D_ G_
  • Muissa lokuksissa täyden värityksen aiheuttava perusgeeni, mutta B-lokuksessa välivärin poistava mutaatio Be. Tuplana mutaatio muuttaa värin luonnonmustaksi.

luonnonkeltainen          A_ bb C_ D_ G_
  • Muissa lokuksissa täyden värityksen aiheuttava perusgeeni, mutta B-lokuksessa keltaista väriä aiheuttava b-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi vasta tuplana aiheuttaa keltaisen värin.

luonnonruskea              A_ B_ cc D_ G_
  • Muissa lokuksissa täyden värityksen aiheuttava perusgeeni, mutta C-lokuksessa ruskeaa väriä aiheuttava c-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi vasta tuplana aiheuttaa ruskean värin.

luonnonsininen            A_ B_ C_ dd G_
  • Muissa lokuksissa täyden värityksen aiheuttava perusgeeni, mutta D-lokuksessa sinistä väriä aiheuttava d-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi vasta tuplana aiheuttaa sinisen värin.

chinchilla                      achi_ B_ C_ D_ G_
  • Muissa lokuksissa täyden värityksen aiheuttava perusgeeni, mutta A-lokuksessa valkaiseva achi-alleeli, joka estää keltaisia ja punaisia sävyjä, eli muuten geneettisesti luonnonharmaan kanin väliväri  muuttuu kellertävän ruskeasta valkoiseksi.


Edellä olevat värit ovat luonnonväreistä 'helpoimmat' geenikoodeiltaan, eli yhden geenimutaation aiheuttamia värimuunnoksia. Jätän tässä vaiheessa vielä muut luonnonvärit mainitsematta 'vaativampien' geenikoodien vuoksi, ja tähän väliin kerron yksiväristen värien yhden mutaation värimuunnokset ja niiden geenikoodit, ennen vaativampiin geenikoodeihin siirtymistä. Jos tämä kuitenkin tekee tästä vaikeammin ymmärrettävää niin sanokaa, muutan kirjoituksen järjestystä sitten! :)


musta                           A_ B_ C_ D_ gg
  • Geneettisesti muuten sama kuin luonnonharmaa, mutta luonnonvärisyyttä aiheuttavan G-alleelin sijasta G-lokuksesta löytyy yksivärisyyden aiheuttava g-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi täytyy tulla molemmilta vanhemmilta.

madagaskar                 A_ bb C_ D_ gg
  • G-lokusta lukuunottamatta geneettisesti muuten sama, kuin luonnonkeltainen, mutta yksivärisellä mustaa estävä b-alleeli toimii epätäydellisesti luoden kanin väriin niin kutsutun hunnun, joka peittää osan päästä, korvat, kyljet ja vatsan.

ruskea                         A_ B_ cc D_ gg
  • Geneettisesti muuten sama kuin luonnonruskea, mutta luonnonvärisyyttä aiheuttavan G-alleelin sijasta G-lokuksesta löytyy yksivärisyyden aiheuttava g-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi täytyy tulla molemmilta vanhemmilta.

sininen                        A_ B_ C_ dd gg
  • Geneettisesti muuten sama kuin luonnonsininen, mutta luonnonvärisyyttä aiheuttavan G-alleelin sijasta G-lokuksesta löytyy yksivärisyyden aiheuttava g-alleeli, joka resessiivisyytensä vuoksi täytyy tulla molemmilta vanhemmilta.


Sitten nostetaan rimaa ja siirrytään kahden tai useamman alleelin aiheuttamiin värimuunnoksiin.


sinichinchilla             achi_ B_ C_ dd G_
  • Geneettisesti muuten aivan kuten chinchilla, mutta D-lokuksessa sinisen sävyn aiheuttava geeniyhdistelmä dd.

lux                              A_ B_ cc dd G_
  • Geneettisesti sekä ruskea, että sininen. G-alleelin myötä luonnonvärinen, jonka väliväri on ruskea (cc), ja karvan päät siniset (dd).

schwartzgrannen    achi_ bb C_ D_ G_
  • Geneettisesti valkaistu luonnonkeltainen. Kanin pääväri on valkoinen, sillä achi-alleeli estää b-alleelin aiheuttaman keltaisen, joka taas estää mustan muodostumista, jolloin kanin karvojen päät ovat lievästi tummuneet.

isabella                     A_ bb C_ dd gg
  • Geneettisesti muuten sama, kuin madagaskar, jolla mustaa estävä b-alleeli toimii epätäydellisesti luoden kanin väriin niin kutsutun hunnun, joka peittää osan päästä, korvat, kyljet ja vatsan. Isabellan geeniyhdistelmä dd haalistaa madagaskarin tumman hunnun siniseksi, jolloin isabellalla on sininen huntu.

sallander                  achi_ bb C_ D_ gg
  • Geneettisesti muuten sama kuin schwartzgrannen, mutta G-alleelin sijasta G-lokuksessa vallitsee g-alleeli, eli sallander on yksivärinen, valkaistu luonnonkeltainen. Toisin sanoen se on siis valkaistu madagaskar, jolla on tuhkanvärinen, tumma huntu.

egern                        A_ B_ cc dd gg
  • Geneettisesti muuten sama kuin lux, mutta G-alleelin sijasta G-lokuksessa vallitsee g-alleeli, eli egern on yksivärinen. Väriltään se on sininen(dd) jonka karvassa rusehtava(cc) sävy. Kutsutaan myös liilaksi.

beige                        A bb cc dd gg
  • Geneettisesti yksivärinen(gg) kani, joka on geneettisesti kuin isabella (bb+dd), joka on lisäksi myös ruskea(cc). Beigeä voi olla hankala erottaa isabellasta, jos vanhempien väreistä ei ole tietoa, mutta ruskea tekee sävystä hieman 'punaisemman'.


Päätin jättää edellä mainituista erilleen soopelit, sekä japanilaiset, sillä niitä on useampia eri värisiä. Seuraavaksi siis listaan eri soopeleiden geenikoodit, sekä eriväriset japanilaiset ja niiden geenikoodit. Nämä saattavat sekoittaa monen pään, ja siitä ei kannata kimmastua. Näitä tosiaan on paljon, joissa pienet erot geenikoodissa aiheuttavat merkittävän eron itse värissä.


Soopelin am-alleeli poistaa keltaisia ja punaisia sävyjä, sekä hieman haalistaa mustan näkyvyyttä. Soopelia voisi siis kuvailla hieman seepia-tyyliseksi väriksi, koska peitinkarva esimerkiksi ruskeasoopelilla on tumma, mutta alta loistaa vaaleampia sävyjä. Ruskeasoopeli sinänsä on melkoisen harhaanjohtava nimitys, kun geneettisestihän ruskeasoopeli on musta soopeli. Tämä johtuu am-alleelin aiheuttamasta mustan haalistumisesta, jolloin väri on lähempänä ruskeaa kuin mustaa, vaikka värillä ei olekaan mitään tekemistä ruskeaa aiheuttavaan cc geeniyhdistelmään.

ruskeasoopeli
  • tumma ruskeasoopeli; amam B_ C_ D_ gg 
  • vaalea ruskeasoopeli; am_ B_ C_ D_ gg

sinisoopeli
  • tumma sinisoopeli; amam B_ C_ dd gg
  • vaalea sinisoopeli; am_ B_ C_ dd gg

Siamsoopelin tekee geeniyhdistelmä am+bb+gg. Siamsoopelit ovat siis toisin sanoen keltaisia soopeleita, mutta koska am-alleeli poistaa keltaisia sävyjä, on kanin karva pääosin vaalea, joskus jopa lähes valkoinen, jossa tumma soopelimaski sekä huntu. Voisi siis sanoa ruskeasiamsoopelin olevan madagaskar(bb+gg) soopeli(am_), jolloin sinisiamsoopeli vastaa isabella (bb+dd+gg) soopelia (am_).

ruskeasiamsoopeli
  • tumma ruskeasiamsoopeli; amam bb C_ D_ gg
  • vaalea ruskeasiamsoopeli; am_ bb C_ D_ gg

sinisiamsoopeli
  • tumma sinisiamsoopeli; amam bb C_ dd gg
  • vaalea sinisiamsoopeli; am_ bb C_ dd gg


Japanilaiskuvion (bj) periytymistä on tutkittu hyvin vähän, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei sen periytymis- ja käyttäytymistavoista ole varmaa tietoa. Kuvio onkin tämän vuoksi erittäin epäsäännöllinen, ja oikeasti hyväkuvioisia japanilaisia syntyy erittäin harvoin. Japanilaiskuvio on päällä aina keltaiseen yhdistettäessä (bjb), mutta esimerkiksi luonnonharmaissa, joiden takana on japanilaiskuviota, voi olla raitoja, vaikka nykyisen dominoivuusjärjestyksen mukaan sen ei pitäisi olla mahdollista (Bbj, jossa resessiivisen bj aiheuttamat raidat näkyvät 'läpi' dominoivammasta alleelista B). Tämän vuoksi japanilaiskuvion kanssa ei pitäisi lähteä pelleilemään, eikä sitä tosiaan tulisi käyttää kuin nimenomaan japanilaiskuvion jalostukseen. Japanilainen voi olla sekä 'luonnonvärinen', että yksivärinen. ''Luonnonvärisellä'' japanilaisella karvan pohjaväri on valkoinen, ja sillä voi olla luonnonmerkit, mutta karvassa ei näy vyöhykkeitä (bj aiheuttaa tämän). Yksivärisellä, kuvion pohjaväriltä keltaisella japanilaisella taas on ominaista saada madagaskarin/isabellan maski tai jopa koko huntu, joka pilaa värin, eikä tälläisiä yksilöitä tulisi käyttää värin jalostukseen.


keltamusta japanilainen               A_ bj_ C_ D_ G_/gg
  • Kuvion pohjaväri keltainen, mustat raidat.

sinikeltainen japanilainen            A_ bj_ C_ dd G_/gg
  • Kuvion pohjaväri keltainen, sinisin raidoin (mustat raidat jotka geeniyhdistelmä dd haalistaa siniseksi).

mustavalkoinen japanilainen      achi_ bj_ C_ D_ G_/gg
  • Valkaistu (achi) keltamusta japanilainen, jonka kuvion pohjaväri on keltaisen sijasta valkoinen.

sinivalkoinen japanilainen          achi_ bj_ C_dd G_/gg
  • Valkaistu sinikeltainen japanilainen, jonka kuvion pohjaväri on keltaisen sijasta valkoinen

ruskeavalkoinen japanilainen     achi_ bj_ cc D_ G_/gg
  • Valkaistu keltamusta japanilainen, eli kuvion pohjaväri valkoinen, jonka raidat geeniyhdistelmä cc haalistaa ruskeaksi. Erittäin harvinainen väri, joiden lukumäärä pohjoismaissa on tietojeni mukaan laskettavissa yhden käden sormin.



Alussa kerroin G-lokuksesta löytyvän kolme eri asioita aiheuttavaa alleelia. Tähän mennessä olemme käsitelleet sekä luonnonvärisyyttä, että yksivärisyyttä, joten nyt siirrytään gº-alleelin pariin. Kyseinen alleeli aiheuttaa luonnonmerkit ilman karvan vyöhykkeitä, ja kyseistä muunnosta yksistään kutsutaan otteriksi.

  • musta otter;           A_ B_ C_ D_ gº_
  • ruskea otter;          A_ B_ cc D_ gº_
  • sininen otter;         A_ B_ C_ dd gº_
  • egern otter;           A_ B_ cc dd gº_

Kun soppaan lisätään valkaiseva achi-alleeli, tulee kuvion aiheuttamaan geeniyhdistelmä achi+gº. Valkaistua otter-kuviota kutsutaan white-kuvioksi, jolloin otterin keltaisten merkkien sijasta kyseiset luonnonmerkit ovatkin valkoiset.

  • musta white;         achi_ B_ C_ D_ gº_
  • ruskea white;        achi_ B_ cc D_ gº_
  • sininen white;       achi_ B_ C_ dd gº_
  • egern white;          achi_ B_ cc dd gº_
White-kuvio on hyväksytty myös soopeleilla, mutta koska soopelin am-alleeli poistaa keltaista väriä, tekee pelkkä gº-alleeli soopeleille white-kuvion, eikä achi-alleelia tarvita.
  • ruskeasoopeli white;       am_ B_C_D_ gº_
  • sinisoopeli white;            am_ B_ C_ dd gº_

Tässä vaiheessa voisin arvata ainakin muutaman menevän sekaisin, ja pahoittelen siitä, minä en ole näitä geenijuttuja keksinyt. Otterista on olemassa vielä kolmas versio, jonka väriin vaikuttaa olennaisesti niin kutsutut punavahvistajat, joista kerron myöhemmässä vaiheessa enemmän, kun listaan värit, joissa sen on myös oltava mukana. Tan-kuvion aiheuttaa siis geeniyhdistelmä gº+y1y2y3 joka tekee otterin keltaisista merkeistä punaruskeat.

  • musta tan;            A_ B_ C_ D_ gº_ y1y2y3
  • ruskea tan;           A_ B_ cc D_ gº_ y1y2y3
  • sininen tan;          A_ B_ C_ dd gº_ y1y2y3
  • egern tan;             A_ B_ cc dd gº_ y1y2y3



Mainitsin kirjoituksen alussa muutamista erikoisuuksista ja nyt mennään niihin. Kyseessä on venäläiset sekä valkoinen punasilmäinen.


Venäläiskuviota esiintyy hyväksytysti kahden värisenä, sinisenä ja mustana. Erikoisinta värissä on se, että standardissa ne kulkevat nimillä soopelinruskea sekä soopelinsininen venäläinen, vaikka eivät soopeleita olekaan. Kuvion aiheuttaa an-alleeli, joka poistaa värin kanista lukuunottamatta korvia, kuonoa, tassuja sekä häntää. Väri poistuu myöskin kanin silmistä, jonka takia venäläisillä on punaiset silmät. Kuvio myös haalistaa väriä (mustaa tai sinistä) sen verran, että ne vastaavat ulkonäöltään soopeleita, ja tästä tulee värien käytössä tunnettavat nimitykset.

  • soopelinruskea venäläinen (musta);          an_ B_ C_ D_ gg
  • soopelinsininen venäläinen (sininen);       an_ B_ C_ dd gg

Toinen näistä erikoisuuksista on genetiikaltaan ehkä jopa hieman erikoisempi, kuin edellä mainitut venäläiset. Valkoinen ps, eli valkoinen punasilmäinen nimittäin on toisaalta erittäin resessiivinen, mutta toisaalta kätkee alleen kaikki muut mahdolliset värit. Väriä aiheuttava a-alleeli on A-lokuksen kaikista resessiivisin alleeli, ja sen vuoksi sen täytyy aina tulla molemmilta vanhemmilta. Geeniyhdistelmä aa siis poistaa kaiken pigmentin koko kanista, jopa silmistä, joka aiheuttaa punaiset silmät. Muissa lokuksissa valkoinen ps voi olla ihan mitä vain. Se siis voi olla geneettisesti sininen, ruskea, beige, kuviollinen, ihan mikä tahansa, mutta jos A-lokuksesta löytyy 'taikasana' aa, on kani aina valkoinen ps.


  • aa __ __ __ __        >  valkoinen ps
  • aa B_ cc dd G_       >  valkoinen ps, geneettisesti lux.
  • aa bb C_ dd gg       >  valkoinen ps, geneettisesti isabella.
  • aa B_ cc D_ G_      >  valkoinen ps, geneettisesti luonnonruskea.
  



Kanien väritykseen vaikuttaa jo mainittujen lisäksi muun muassa erilaiset modifoijat, kuviogeenit, sekä näiden yhdistelmät. Yksi näistä on jo mainittu aikaisemmin tan-värityksen yhteydessä, ja siitä nyt enemmän. Punavahvistajat siis nimensä mukaisesti vahvistavat turkin punaisia sävyjä, ja näitä tarvitaan useampaan väriin. Mitä useampi punavahvistaja, sen punaisempi sävy turkissa on.


keltapunainen                    A_ bb C_ D_ G_ y1y2
  • Geneettisesti luonnonkeltainen, jolla on kaksi punavahvistajaa. (Bourgogne)

ketunpunainen                  A_ bb C_D_ G_ y1y2y3
  • Geneettisesti luonnonkeltainen, jolla on kolme punavahvistajaa. (New Zealand Red)

luonnonpunainen             A_ B_ C_ D_ G_ y1y2y3
  • Geneettisesti luonnonharmaa, jolla on kolme punavahvistajaa. (Deilenaar)

castor                              A_ B_ C_ D_ G_ y1
  • Geneettisesti luonnonharmaa, jolla on yksi punavahvistaja. (Rex)

punaoranssi                     A_ bb cc D_ G_/gg/gº_ y1y2y3
  • Geneettisesti sekä keltainen (bb), että ruskea (cc), jolla kolme punavahvistajaa. (Sachsengold)


Toinen kanin turkin värityksen sävyyn vaikuttava 'monikko'geeni on hopeageeni (P). Kuin punavahvistajissakin, mitä enemmän kyseistä geeniä löytyy, sitä vahvemmin se vaikuttaa väriin. Hopean tunnistaa kanista jo, kun sillä on vain yksi hopeageeni, (*esim.1), mutta mitä enemmän hopeageenejä, sen parempi väri. Yleensä hyväksyttyyn hopeaväriin tarvitaan ainakin kolme kappaletta hopeageenejä, (*esim.2). Hopeageeni on dominoiva, mikä siis tarkoittaa sitä, että jos kanilla on edes yksi hopeageeni, se näkyy kanin värissä. Hopeageeni vaikuttaa kanin väriin niin, että karvojen päät ovat normaalin värinsä sijaan valkoiset. Mitä useampi hopeageeni, sitä enemmän valkoisia karvojen päitä. Hopea näkyy kaikissa muissa väreissä, paitsi valkoisissa ja joissakin vaaleissa väreissä sitä voi olla vaikea havaita.

  • *esim. 1    >  A_ B_ C_ D_ G_ P1
  • *esim. 2    >  A_ B_ C_ D_ G_ P1P2P3

Hieman tuntemattomampi värityksen sävyyn vaikuttava geeni on vaalennusgeeni (h). Kyseisestä geenistä ei ole paljoa tietoa saatavilla, mutta se on esimerkiksi gouwenaar-rodun ominaisvärin, beveren-rodun vaaleansinisen, sekä pieniegernin vaalean värin 'aiheuttaja'.

  • vaaleansininen               A_ B_ C_ dd gg h (Gouwenaar, Beveren)
  • vaalea egern                   A_ B_ cc dd gg h (Pieniegern)

Viimeisimpänä tunnistettu mutaatio on resessiivinen lutino (lu). Lutino poistaa täysin mustat sävyt sekä turkista, että silmistä, jonka takia silmät ovat punaiset. Syntyessään näyttävät normaaleilta luonnonkeltaisilta, mutta silmät ovatkin auetessaan punaiset. Lutino on hyväksytty myös luonnonharmailla, jolloin värin nimi on lutino shadow.

  • lutino                            A_ bb C_ D_ G_ lulu             > luonnonkeltainen + lutino
  • lutino shadow               A_B_ C_ D_ G_ lulu             > luonnonharmaa + lutino

Valkoinen sinisilmäinen on käyttäytymiseltään osittain samanlainen, kuin valkoinen ps. Valkoisen ss aiheuttaa geeniyhdistelmä xx, joka on epätäydellisesti resessiivinen. Väriä aiheuttavan x-geenin kani tarvitsee siis kummaltakin vanhemmaltaan. Kuten valkoinen ps, voi valkoinen ss olla geneettisesti minkä tahansa värinen sinisilmäisyytensä alla, ja periyttää näitä sitten jälkeläisilleen.

  • __ __ __ __ __ xx                      >  valkoinen ss
  • A_ B_ C_ D_ G_ xx                   >  valkoinen ss, geneettisesti luonnonharmaa.
  • A_ bb C_ dd gg xx                     >  valkoinen ss, geneettisesti isabella.
  • A_ B_ cc D_ gg xx                    >  valkoinen ss, geneettisesti ruskea.
Väritystä aiheuttavan x-geenin ollessa epätäydellisesti resessiivinen, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei x-geeniä voi kantaa piilossa, kuten muita värigeenejä. Geeniä kantavat kanit ovat yleisesti kutsuttuna x-kirjavia (toisin sanottuna värivirheellisiä, sillä x-kirjavuus ei ole standardissa hyväksytty väri), joissa x-geeni aiheuttaa valkoisia karvoja, tai isompia alueita yleensä nenän ja pään, tassujen sekä joskus jopa selän alueella, unohtamatta sinisiä silmiä. X-kirjauus voi olla jopa täysin merkitön, jonka vuoksi x-kirjavia ei koskaan tulisi käyttää minkään muun, kuin valkoisen sinisilmäisen jalostukseen, sillä se voi pilata värilinjat useankin sukupolven päässä valkoisesta ss isovanhemmasta. X-kirjavalla voi siis olla vain yksi valkoinen karva jossain päin kania, tai pieni häivähdys sinistä silmissä. Parhaimmillaan kanilla voi olla kokonaan siniset silmät, suuret valkoiset alueet päässä ja selässä, sekä etutassuissa. Kirjavuuden ollessa epätäydellisesti resessiivinen, ei kuvio koskaan vakiinnu, vaan sen yhden valkoisen karvan omaavat x-kirjavat voivat jättää todella kirjavia jälkeläisiä, sekä toisin päin.

  • A_ B_ C_ D_ G_ Xx              >  luonnonharmaa x-kirjava
  • am_ B_ C_ dd gg Xx             >  sinisoopeli x-kirjava
  • A_ bj_ C_ dd G_ Xx             >  sinikeltainen japanilainen x-kirjava
  • A_ bb C_ D_ gg Xx              >  madagaskar x-kirjava


Tästä sitten pienellä aasin sillalla muiden kuvioiden pariin. Ensimmäisenä halusin ottaa hollantilaiskuvion sen selvyyden vuoksi. Hollantilaiskuvio siis periytyy kuten aikaisemmin mainitut punavahvistajat, sekä hopea. Kuvion aiheuttaa 'monikkogeeni' s, joka poistaa värityksen tietyistä kohtaa kania, jolloin kanilla on päässä leveä, symmetrinen läsi, joka jatkuu leuan läpi kanin rintakehään ja selkään. Myös etutassut ovat kokonaan valkoiset, sekä takatassujen päät. Värillisenä kanista on siis korvat, silmien ympärys ja posket, sekä kanin takapää tassujen päitä lukuunottamatta. Kuvio ei siis ole toivottava/hyväksyttävä vain yhdellä s-geenillä, vaan näyttelytasoiseen kuvioon vaaditaan ainakin kolme s-geeniä (s1s2s3). Hollantilaiskuvio voi olla minkä värisellä kanilla tahansa.

  • A_ B_ C_ D_ gg s1s2s3         >  musta hollantilainen
  • A_ B_ C_ dd G_ s1s2s3         >  luonnonsininen hollantilainen
  • A_ bb C_ dd gg s1s2s3          >  isabella hollantilainen


Erilaisia valkokirjavuuden kuvioita aiheuttaa dominoiva K. Sitä on tutkittu vasta hyvin vähän, ja tällä hetkellä kaikki valkokirjavuuden muodot ovatkin geneettisesti merkitty olevan kaksi alleelisia (kk, Kk, KK), vaikka esimerkiksi scheck-kuvioisia kaneja kasvattavat ovat tulleet siihen tulokseen, että K voisikin periytyä kuten hollantilainen > mitä enemmän kyseistä geeniä (K1K2K3..) olisi, sitä enemmän kuviointia kanissa olisi.

  • __ __ __ __ __ kk                   >  perusvärinen kani, ei periytä viittakuviota.
  • __ __ __ __ __ Kk                  >  kuviollinen kani, periyttää kuviota 50% jälkeläisistä.
  • __ __ __ __ __ KK                 >  kuviollinen kani, periyttää kuviota 100% jälkeläisistä.

Tunnetuin valkokirjavuuden muoto on varmasti viittakuvio, jossa kanin pää, korvat sekä selkä ovat mahdollisimman yhtenäisen 'viitan' peitossa.

Scheck-kuvio on myös yleinen, mutta jokaisella scheck-rodulla on omanlaisensa kuviointi. Yleisesti kuvioon kuuluu kasvokuvio, värilliset korvat, silmärenkaat, poskipilkut, selkäviiva, sekä tietty määrä kylkipilkkuja.

  • Saksanjättischeckillä, pienisaksanscheckillä sekä kääpiöscheckillä toivottava määrä kylkipilkkuja on 3-7kpl.
  • Englanninscheckin kylkipilkut ovat todella pieniä, niitä tulisi olla paljon ja tasaisesti, sekä ne jatkuvat ketjumaisesti takaosasta ohuena nauhana kaartuen korvia kohden. Pilkkuja voi olla myös jaloissa.
  • Reininscheckillä on kirjavuutensa lisäksi myös japanilaiskuvio, jolloin pilkkuja on 6-10kpl kahdessa värissä (keltamusta tai sinikeltainen).

Ideaalisen dalmatialaiskuvion tavoitteena on mahdollisimman selvät, pyöreät tai soikeahkot, 1,5-2,5cm halkaisijaltaan olevat laikut, jotka olisivat jakautuneet tasaisesti ympäri kanin kehoa. Valkoiset alueet korvissa, silmärenkaiden alueella ja kasvokuviossa ovat tavoiteltuja. Dalmatialainen on hyväksytty myös kolmivärisenä (keltamusta tai sinikeltainen).


Nyt jäljellä on enää kaksi, erikoisempaa kirjavuuden muotoa, joista ensimmäisenä kauemmin tiedossa ollut hotot. Sen aiheuttaa geeniyhdistelmä K+s1s2, eli se on niin sanotusti 'valkokirjava hollantilainen'. Hotot-kuviossa kanilla on ainoastaan silmärenkaat, ja se on muuten täysin valkoinen. Väri on hyväksytty ainoastaan mustana, vaikka muutkin värit ovat geneettisesti tietenkin mahdollisia.

  • A_ B_ C_ D_ gg Kk s1s2                 >  musta hotot

Viimeisenä aivan tuore kuviomutaatio, valkokorva. Kuvion aiheuttaa nimellisesti K-lokuksessa vaikuttava mutaatio Kwo, joka poistaa värin kanin korvista, sekä osittain päästä ja kanin kehon etuosasta. Se voi näyttää hieman huonolta hollantilaiselta, mutta korvat ovat täysin valkoiset, jonka perusteella kuvio on nimensä saanut. Kuvio ei ole tällä hetkellä hyväksytty standardiin, ehkä joku päivä, kun kuvio vakiintuu!

  • A_ B_ C_ D_ gg Kwok                   >  musta valkokorva
  • A_ bb C_ D_ G_ Kwok                  >  luonnonkeltainen valkokorva
  • A_ B_ cc D_ gg Kwok                   >  ruskea valkokorva





Tässä kaikki väreistä tällä kertaa, värien laskemisessa voin auttaa tarvittaessa henkilökohtaisesti, mutta ohjeita laskemiseen aion tulevaisuudessa julkaista tänne sivulle myös. Toivottavasti tästä oli iloa edes yhdelle ihmiselle!





3 kommenttia:

  1. Mistä tietää onko kanilla Kk vai KK geeni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen, onko kani geneettisesti Kk vai KK voi selvittää testipoikueella. Kk geeninen kani jättää kokoväriseen kaniin yhdistettynä teoriassa 50% kuviollista ja 50% kokoväristä. KK geeninen taas jättää kokovärisenkin kanssa pelkästään kuviollista, jolloin kaikki jälkeläiset ovat geneettisesti Kk. Mahdollisuus KK geenisyyteen on vain silloin, kun molemmat vanhemmat ovat kuviollisia (K-geenin aiheuttamat kuviot, eli viitta/perhonen). Jos vain toinen vanhemmista on kuviollinen (K-geenin aiheuttama viitta/perhonen), voi se olla ainoastaan Kk. Kyseisiä KK geenisiä, eli esim viitta+viitta yhdistelmiä tosin tulisi välttää, sillä 'tuplaviitta' altistaa riskille sairastua megacolon-suolistosairauteen, joka on oletettavasti yhdistettävissä kyseisen geenin tuplamuotoon KK. :)

      Poista
  2. Sää ilmeisesti ymmärrät näistä värigeeneistä, itselle tuntuu kauhealta rakettitieteeltä.. mua rupes kiinnostaa että mitähä värigeenejä mun kanissa vois olla.. mun mielestä toi mun kani on vaalea ruskeasiamsoopeli kun on harmaat korvat, kuono, jalat ja häntä, vai voisko olla onko jokin muu ? Ja siis ne väri geenit tulee vanhemmilta ja isovanhemmilta mut taitaa mun kanilla olla aika kirjava suku.. kun siis kanini on leijonaharjas/kääpiöluppa/angora risteytys ja emä oli muistaakseni sininen ja isästä ei tietoa.. poikueessa oli 2mustaa, 2luonnonkeltasta, yksi vaalea japanilainen, yksi sheck kuvio ja ja pari vaaleaa kuten omani.. oman kanin värigeeneistä tahtoisin tietää.. :)

    VastaaPoista